Ympäristö
Virojoen kylä on ankkuripaikka meren rannalla ja valtakunnan rajalla. Virojoen jokisuisto on meren ja mantereen kohtaamispaikka - kunnan palveluiden ja kulttuurin keskus. Joki, sitä ympäröivä luonto, meren läheisyys ja alueen historia luovat Virojoen kylän ainutlaatuisen ympäristön.
Kylän läpi kulkee keskiaikainen Suuri Rantatie, joka on Kuninkaantien itäisin osuus ja kulkee Haminasta Virojoelle, Virolahden kauneimpia kylämaisemia siivittäen. Tämän "Virojoen raitin" varrelle on keskittynyt suurin osa kylän palveluista. Virojoki on loistavien kulkuyhteyksien varrella: E18 -moottoritie Helsingistä Pietariin kulkee kylän ohi (ajomatkaa Helsinkiin n. 1,5h ja Pietariin n.2,5h).
Puistot
JOHANNES TAKASEN PUISTO
Takasen puisto sijaitsee aivan Virojoen keskustassa, kunnantalon ja kesätorin vieressä, joen rannassa. Puisto on rakennettu virolahtelaisen kuvanveistäjän Johannes Takasen kunniaksi ja keskellä puistoa komeileekin taiteilijan patsas. Pimeänä aikana voi piipahtaa ihailemaan patsasta valaistuna. Takasen patsaan tekijä on kuvanveistäjä Erkki Kannosto, ja se paljastettiin 4.8.1985, kun Takasen kuolemasta oli kulunut 100 vuotta.
Puistossa on penkkejä ja pöytiä mukavaan oleskeluun ja suoraan joenrantaan johtavat portaat. Puisto sopii mainiosti esimerkiksi ulkoilmatapahtumien järjestämiseen.
Vakiintuneen perinteen mukaisesti patsaalle lasketaan kukkatervehdys taiteilijan syntymäpäivänä 8. joulukuuta ja vappuaattona keräännytään koko kylän voimin puistoon patsaan lakitustapahtumaan.
VELI SAARISEN PUISTO
Virolahden vehreä puisto on nimetty paikkakunnalta kotoisin olevan hiihtäjälegenda Veli Saarisen mukaan.
Puisto on taiteilija-akateemikko Kain Tapperin suunnittelema ja sen keskipiste on puiston läpi virtaava joki ja joessa olevaan saareen johtava silta. Saari on viihtyisä piknikpaikka paahteisena kesäpäivänä, sillä veden läsnäolo viilentää mukavasti.
Olympiavoittajan 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettu puisto voitti vuoden 2002 Kaakkois-Suomen rakennus- ja ympäristötaidepalkinnon.
KUUNTELE:
Yle Urheilun tuottamassa suositussa Kiveen hakatut -sarjassa Arto Teronen ja Jouko Vuolle pohtivat suomalaisten urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien hautakivien äärellä heidän elämäänsä ja uraansa. He vierailivat myös Suomen ensimmäisen hiihdon olympiavoittajan ja pitkäaikaisen päävalmentajan Veli Saarisen haudalla Virolahdella. Kuuntele lähetys tästä linkistä:
Lapinvuori
Lapinvuoren liikunta- ja virkistysalueella sijaitsee vaihtelevamaastoinen valaistu pururata, jossa voit valita eri mittaisia lenkkireittejä. Reiteillä on vaihtelevasti ylös nousuja, laskuja ja mutkittelevia mäkiä - talvisin pururataa pitkin kulkevat ihanteelliset hiihtoladut. Pururadan varrella komeilee myös Virojoen vanha hyppyrimäki.
Lapinvuoren huipulle johtaa puiset kuntoiluportaat. Rinne toimii talvisin vauhdikkaana pulkkamäkenä ja hurjapäisimmille suksilla laskettavaksi mutkineen ja hyppyreineen. Lapinvuoren rinteen harjalla on laavu ja nuotiopaikka, jossa kelpaa hengähtää eväitä syömään tai mäenlaskun jälkeen makkaraa paistamaan. Laavulla on valmiina polttopuita retkeilijöiden käyttöön.
Lapinvuoren maastosta löytyy myös frisbeegolfrata. Rata on metsärata, mutta sijaitsee osittain pururadan yhteydessä. Radan 18-väylää antavat sopivasti haastetta kaikentasoisille heittäjille.
Lapinvuoren huipulla on luontokuntosali, jossa kelpaa voimailla ja venytellä lenkin tai frisbeegolfkierroksen jälkeen.
Huvisaari
Hevonniementie, 49900 Virolahti
Huvisaari on ulkoilu- ja virkistysalue meren rannassa Virojoen Heponiemessä. Saareen pääsee kävellen sinne rakennettua tietä ja siltaa pitkin. Saaren ympäri kiertää kaunis luonnonpolku.
Saaressa on uimaranta, pukukopit, nuotiopaikka (omat polttopuut mukaan) sekä pöytä ja penkkejä. Matkalla Virojoen keskustasta Huvisaareen löydät myös Heponiemen museolouhoksen. Molemmille kohteille on yhteinen parkkipaikka.
Historialliset kohteet Virojoella & lähikylissä
Vanhaa Museotietä pitkin Pyterlahdelle
Virojoelle Haminasta johtavaa Museotietä kuljettiin aikoinaan läntisestä Suomesta aina Viipuriin ja Pietariin saakka. Vastaavanlaista mutkien ja mäkien yhdistelmää ei Keski-Euroopasta löydä - ja tieosuus onkin pyöräilijöiden ja moottoripyöräilijöiden suosiossa ja sitä pitkin tullaan huristelemaan ulkomailta saakka. Ensimmäisenä kylänä n. 2 kilomeriä Virojoen jälkeen vastaan tulee Pyterlahti sympaattisine maitolaitureineen.
Virolahden kotiseutumuseo
Museotie 134, Virolahti
Tutustu Virolahden historiaan ja talonpoikaiskulttuuriin kulttuurihistoriallisesti merkittävässä Pyterlahden kylämiljöössä museotien varrella, n. 2 kilometrin päässä Virojoelta. Museorakennus on vuonna 1872 rakennettu tyttöjen kansakoulu, jonka on suunnitellut viipurilainen arkkitehti Fredrik Odenvall. Koulun lakkauttamisen jälkeen rakennukseen sijoittui museo, jonka avajaisia vietettiin kesäkuussa 1976. Museon näyttelyssä kalastukseen, merenkulkuun, kivenlouhintaan ja käsitöihin liittyvää esineistöä,
Museo on avoinna ryhmille (vähintään 10 henkeä) tilauksesta sekä kesäisin päivittäin. Kesäaikaan museossa toimii myös Rajapajan ylläpitämä kahvila.
tiedustelut ja ryhmävaraukset p. 040 710 7340
Pyterlahden louhos
Hevonniementie, 49900 Virolahti
Kotiseutumuseon lähellä sijaisee Pyterlahden Heponiemen louhos. Louhokselle pääsee kahta reittiä - Virojoen keskustan tai Museotien kautta. Huom! Louhoksen maasto ei ole helppokulkuista, eikä alueella ole opasteita tai turvajärjestelyjä. Liikkuminen omalla vastuulla!
Pyterlahden Hevonniemestä louhittua graniittia on kuljetettu ulkomaille 1700-luvulta alkaen. Vuonna 1830 alkanut maailman suurimpana kivipilarina tunnetun 25 metrisen monoliitin louhinta teki Virolahden Pyterlahden kylän tunnetuksi. Myös Iisakin kirkon pylväät ovat Virolahden graniittia. Monet ylhäiset vieraat kävivät katsomassa työn edistymistä. Tunnetuin kävijöistä lienee tsaari Nikolai I.
Louhintatyöt ovat jatkuneet senkin jälkeen ja samoilla kivillä on päällystetty Pietarin teitä sekä Nevajoen ja kanavien penkereitä.
Salpalinja & Bunkkerimuseo
Bunkkerimuseo: Vaalimaantie 1318
Virolahden Bunkkerimuseo sijaitsee Ala-Pihlajassa n. 7 kilometrin päässä Virojoen keskustasta. Museo on vuonna 1980 perustettu sotahistoriallinen museo, joka kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta vuosina 1940-41 ja 1944. Museo on osa sodanaikaista puolustusasemaa. Museon perusnäyttelyyn kuuluu sisänäyttely, Salpalinjan historiaa valottava lyhytelokuva (kesto 15 min) sekä ulkomuseoalueella sijaitsevat linnoituskohteet ja tykkipuisto.
Lähes 1200 km pitkä Salpalinja alkaa Virolahdelta ja ulottuu aina Jäämerelle saakka. Salpapolku lähtee meren rannalta Virolahdelta ja kulkee metsien, mäkien ja peltojen halki Miehikkälään, aina Etelä-Karjalan rajalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin, kuten erilaisiin teräsbetonikorsuihin, luoliin ja muihin linnoitteisiin.
Lähimpänä Virojokea sijaitsevat kohteet ovat Bunkkerimuseon lisäksi Säkäjärven korsut, kallioon louhitut luolat ja kiviesteet sekä kiviesteet Pyterlahden Santaniemessä ja Lypsyniemessä.
